Vientiluotot ja - takuut ovat verovaroilla tuettuja vienninedistämistukia kehitys- ja siirtymätalousmaihin investoiville ja niiden kanssa kauppaa käyville suomalaisille yrityksille. Vientiyritykset voivat saada tavalliseen pankkien myöntämään markkinakorkoiseen vientiluottoon korontasaustukea (vaihtuvan ja kiinteän koron erotus) valtion omistaman ja kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseen Finnvera -yhtiöön kuluvan Fide Oy:n kautta. Finnvera puolestaan myöntää tälle luotolle poliittisen ja/tai taloudellisen riskin takuun, joka turvaa viejän saatavat, vaikka ostaja ei maksaisikaan. Maksuun menneet takuut liitetään joissan tapauksissa viejä- ja kohdemaan väliseen kahdenkeskiseen velkaan.

Pankit eivät mitenkään arvioi luottojen aiheuttamia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, mutta Finnvera on ottanut vuonna 2001 käyttöön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suuremmissa projekteissa. Vuoden 2004 syksystä lähtien suurempien, ns A-hankkeiden (sellu- ja paperiteollisuus, kaivokset, suuret voimalat, öljy- ja kaasu) perustiedot sekä Ympäristövaikutusten arviointiraportti (YVA) on pitänyt julkaista kuukautta ennen takuupäätöksen tekemistä. Vientiluotot- ja takuut ovat kuitenkin edelleen Finnveran tulkinnan mukaan pääosin liike- ja pankkisalaisuuden alaisia eikä niistä anneta mitään tietoja.

Yrityksille on lisäksi tarjolla toistaiseksi kehitysyhteistyövaroin tuettuja ja mm. Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoimia korkotukilainoja ja ulkoministeriön alaisen teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin investointitukia. Näillä kahdella viimeksi mainitulla on tietyt kehitysyhteistyötavoitteet täyttävät ehdot, ja niistä julkistetaan jotain tietoja rahoituspäätöksen jälkeen.

Vientiluottokampanjan esittely

Kampanjan tarkoitus on tehdä julkisen rahoituksen vientiluotoista ja –takuista ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luotot ja takuut eivät saisi tuottaa korruptiota tai velkaantumista kehitysmaissa, eivätkä edistää ympäristön tuhoutumista tai estää kehitysmaita kehittymään kestävästi myös tulevaisuudessa.

Suomen kampanjan tavoitteet ovat erityisesti saada vientiluottoihin ja –takuisiin sitovat ympäristö- ja sosiaaliset standardit sekä saavuttaa täydellinen läpinäkyvyys päätöksenteossa. Vientiluottolaitoksille on luotava riippumaton vastuullisuusmekanismi, johon hankkeista kärsivät ihmiset voivat vedota ja vaatia korvauksia tai hankkeen keskeyttämistä. Kampanja pyrkii myös estämään tiettyjen alojen, kuten asekaupan, ydinvoiman ja fossiilisten energioiden rahoituksen.

Vientiluottolaitoksilta vaaditaan:

Kampanjan ensisijaiset tavoitteet ovat:

Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja on osa kansainvälistä kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjaa, joka on toiminut jo noin seitsemän vuoden ajan. Kansainvälisestä kampanjasta saa tietoa sivuilta www.eca-watch.org .

Joulukuussa 2001 Suomen kampanja sai viimein rahoituksen yhdysvaltalaiselta C.S. Mott Foundationilta ja on siitä lähtien voinut ylläpitää jatkuvaa ammattimaista toimintaa. Kampanjaan etsitään jatkuvasti uusia kansalaisjärjestöjä, jotka haluavat tulla mukaan vaikuttamaan vientiluottojen ja -takuiden vastuullisuuteen. Järjestöt voivat liittyä mukaan allekirjoittamalla kansainvälisen kampanjan Jakarta-julistuksen. Lisätietoja saa Suomen kampanjan koordinaattorilta, ks. Yhteystiedot.